Mitä ovat unenaikaiset hengityshäiriöt?

Jaa tämä artikkeli

Kun uni häiriintyy, seuraukset terveydelle ja hyvinvoinnille voivat olla vakavia. Unenaikaiset hengityshäiriöt (SBD) on yläkäsite erilaisille yön aikana esiintyville hengityshäiriöille. Käsite kattaa sentraalisen uniapnean (CSA), obstruktiivisen uniapnean (OSA) sekä Cheyne Stokes -hengityksen (CSR). Tässä tekstissä käsitellään unenaikaisten hengityshäiriöiden tyyppejä, riskejä ja hoitoa.

Minkä tyyppisiä hengityshäiriöitä unen aikana esiintyy?

Käymme ensin lävitse sanastoa. Apnea on tapahtuma, jossa hengitys pysähtyy kokonaan vähintään kymmeneksi sekunniksi. Hypopnea on samankaltainen tapahtuma, mutta siinä hengitys vaimentuu, ei pysähdy. Havahtuminen tapahtuu, kun aivot havaitsevat hapenpuutteen ja käynnistävät hengityksen. Unenaikaisiin hengityshäiriöihin liittyvä huono unenlaatu johtuu näistä unta häiritsevistä unesta havahtumisista. Apnea-hypopneaindeksi (AHI) ilmaisee tunnin unen aikana ilmenneiden tapahtumien määrän. Vaikeaa uniapneaa sairastavilla voi olla yli 30 herätysreaktiota (havahtumista) tunnissa. Ei siis ole ihme, jos he ovat uupuneita päiväaikaan!

What is sleep-disordered breathing?

Obstruktiivisessa uniapneassa (OSA) nielun lihakset rentoutuvat unen aikana ja ylemmät hengitystiet tukkeutuvat. OSA:n yhteydessä esiintyy usein äänekästä kuorsaamista tai puhinaa, erityisesti havahtumisten yhteydessä. Sentraalinen uniapnea (CSA) on obstruktiivista harvinaisempi. Siinä aivot lakkaavat lähettämästä signaaleja hengityslihaksille unen aikana. Hengitystiet ovat avoimet, mutta hengitys pysähtyy. Cheyne-Stokes-hengityksessä (CSR) pinnallisen ja syvän hengityksen jaksot vuorottelevat sentraalisen uniapnean hetkellisten katkojen kanssa. 

Mitkä ovat riskit?

Huono yöuni aiheuttaa tunnetusti äreyttä, unohtelua ja masennusta seuraavana päivänä. Hoitamaton unenaikainen hengityshäiriö ei merkitse vain huonosti nukuttua yötä: sillä voi olla vakavia seurauksia. Se heikentää elämänlaatua ja on yhteydessä sydän- ja verisuonitauteihin sekä aineenvaihdunnan häiriöihin. Jos sinulla on esimerkiksi hoitamaton OSA, diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien kehittymisen riskisi on kaksinkertainen1, riskisi kuolla sydän- ja verisuonitautiin on kolminkertainen2, ja riski joutua liikenneonnettomuuteen yli kuusinkertainen3. Puhumattakaan äänekkään kuorsauksen vaikutuksesta kumppaniisi ja parisuhteeseesi.

Entä hoito?

Arvioiden mukaan jopa 80 % unenaikaisia hengityshäiriöitä sairastavista jää diagnosoimatta. Se on todella ikävää, koska tehokasta hoitoa on saatavilla.

Monille paras hoitomuoto on jatkuva hengitysteiden ylipainehoito (CPAP). Hoidossa hengitystiet pidetään avoimina kevyen ilmanpaineen avulla. Edistykselliset laitteet tunnistavat OSA-, CSA- ja CSR-tapahtumat ja reagoivat niihin. Saatavilla on myös obstruktiivista uniapneaa sairastavien naisten erityistarpeisiin suunniteltu laite.

AutoSet_w_AirFitFamily-min

ResMed Air Solutions -sarja

 

Myös muita ratkaisuja on saatavilla. Esimerkiksi yksilölliset uniapneakiskot voivat palauttaa normaalin yönaikaisen hengityksen ja parantaa unen laatua. Elämäntyylin muutoksista on myös apua. Joskus lihominen, alkoholi ja tupakointi sekä rauhoittavat lääkkeet voivat aiheuttaa tai pahentaa obstruktiivista uniapneaa.

Jos epäilet unenaikaista hengityshäiriötä itselläsi, varaa aika lääkärille ja tarkistuta tilanne.

 

1.Greenberg et al. Gender differences in morbidity and health care utilization among adult obstructive sleep apnea patients, Sleep 2007. In this study the increased risk of diabetes and cardiovascular diseases is calculated specifically amongst women with sleep apnoea.

 

2.Campos-Rodriguez et al., Cardiovascular Mortality in Women With Obstructive Sleep Apnoea With or Without Continuous Positive Airway Pressure Treatment:

3.A Cohort Study, Annals of internal Medicine, 2012. In this study the increased risk of cardiovascular death is calculated specifically amongst women with sleep apnoea.

Tämä artikkeli sisältää yleisiä tietoja sairaustiloista ja hoidoista. Sitä ei ole tarkoitettu korvaamaan asiantuntevaa lääketieteellistä neuvontaa, diagnoosia tai hoitoa. Tiedot eivät ole ohjeita, eikä niitä tule pitää sellaisina. Tällä sivustolla olevia tietoja ei tule pitää vaihtoehtona lääkärin tai muun hoitoalan ammattilaisen antamille lääketieteellisille ohjeille.