Kuorsaaminen on tavallista. 10 % kaikista 30–40-vuotiaista miehistä kuorsaa säännöllisesti. 50–60-vuotiaissa miehissä kuorsaajien osuus on noin 20 %^1,2.

Myös naiset kuorsaavat, mutta hiukan vähemmän. 5 % kaikista 30–40-vuotiaista naisista kuorsaa silloin tällöin, mutta määrä nousee noin 15 %:iin 50–60-vuotiailla naisilla. 60 vuoden iässä kuorsaajien osuus vähenee kuitenkin sekä miehissä että naisissa^1,2.

Kuorsaaminen johtuu siitä, että nielu tulee nukkuessa ahtaammaksi, kun nielun seinämien lihakset rentoutuvat. Ilmanvirtaus nielun kautta voi saada silloin aikaan, että tietyt osat, usein pehmeä kitalaki, alkavat värähdellä. Nämä värähtelyt saavat aikaan kuorsausäänen. Ääritapauksissa kuorsausäänen voimakkuus voi olla jopa 80 desibeliä.

Noin 10 %:lla kaikista kuorsaajista esiintyy lyhyitä hengityskatkoksia, apneoita. Lihakset rentoutuvat, kuten kuorsauksessa, mutta uniapneassa hengitystiet ahtautuvat kokonaan niin, että hengittäminen estyy.

Kuorsauksen ei tarvitse merkitä uniapneaa, vaikka useimmat uniapneapotilaat kuorsaavat usein voimakkaasti.

1. Strandell T. Sluta snarka börja leva. Fysiologlabs Förlag, Stockholm. 2. Hjärtlungfonden, Temaskrift Sömnapné