Yhä useammat tutkimustulokset osoittavat, että uniapnea voidaan liittää moniin vaarallisiin sairauksiin. Jos hengityskatkoksia ei hoideta, seurauksena voi olla pitkällä aikavälillä muita sairauksia, kuten korkea verenpaine, sydänsairauksia, aivohalvaus ja diabetes. Henkilö, joka ei nuku kunnolla, on myös herkempi stressille ja hänellä on suurempi riski joutua työtapaturmiin. Uniapnea on samasta syystä vakava riskitekijä esim. auto-onnettomuuksien suhteen, erityisesti pitkässä, yksitoikkoisessa ajossa.

 

Korkea verenpaine
Yhä useammat tutkimukset ovat osoittaneet uniapnean ja korkean verenpaineen välisen yhteyden. Verenpaine ylittää normaalin rajan (140/90 mmHg) yli 35 %:lla kaikista uniapneapotilaista¹. Toisaalta arvioidaan, että 30 %:lla kaikista ihmisistä, joilla on liian korkea verenpaine, on uniapnea. Luku nousee 83 %:iin, jos otetaan mukaan henkilöt, jotka eivät kolmesta tai neljästä lääkkeestä huolimatta onnistu saamaan verenpainettaan alemmaksi².

Uniapnean hoito saa aikaan monissa tapauksissa myös verenpaineen laskun.

Sydän- ja verisuonisairaudet
Uniapnea rasittaa suuresti sydäntä ja sen toimintaa. Hengityskatkokset voivat aiheuttaa hoitamattomina pitkällä aikavälillä pysyviä vaurioita verisuonistossa ja muissa verenkiertoelimissä. Korkea verenpaine, sydämen rytmihäiriöt, sydämen vajaatoiminta ja kohonnut sydäninfarktin ja aivohalvauksen riski ovat esimerkkejä näistä.

Uniapneaa hoitamalla vähennetään myös sydämeen ja verisuonistoon kohdistuvaa rasitusta.

Halvaus
Uniapnea voi lisätä halvauksen riskiä. Yli 60 %:lla kaikista, joilla on ollut halvaus, on myös uniapnea³. Mahdollisuudet kuntoutua halvauksen jälkeen ovat myös heikommat, jos potilas kärsii samaan aikaan uniapneasta.

Kuntoutumisessa vaaditaan energiaa ja motivaatiota, mikä edellyttää, että myös uniapneaa hoidetaan.

Diabetes
Noin 60 %:lla kakkostyypin diabeetikoista arvioidaan olevan uniapnea⁴. Tutkimukset ovat osoittaneet, että myös uniapnea voi olla syynä kakkostyypin diabetekseen lisäämällä insuliinresistenssiä.

Uniapneasta kärsivät diabeetikot kokevat usein, että heidän diabeteksensä tulee paremmaksi, kun hengityskatkokset hoidetaan.

Ylipaino
Ylipaino ei ole vain merkittävä uniapneaan sairastumisen riskitekijä (jopa 40 %:lla kaikista ylipainoisista on riski sairastua uniapneaan)⁴. Usein uniapneasta muodostuu eräänlainen noidankehä, koska väsynyt ihminen syö pitääkseen itsensä pirteänä, lihoo ja uniapnea pahenee. Väsymyksen takia uniapneasta ja ylipainosta kärsivä ihminen ei myöskään jaksa muuttaa ruokailu- ja liikuntatottumuksiaan.

Uniapnean hoito voi auttaa monia ylipainoisia saamaan energiaa, jota tarvitaan aktiivisemman ja terveellisemmän elämän aloittamiseen. Hengityskatkosten määrä vähenee usein huomattavasti ja ne voivat loppua jopa kokonaan painon laskun myötä.

Stressi
Unihäiriöistä kärsivät ihmiset kokevat elämän usein stressaavammaksi. Stressi lisää myös nukkumisvaikeuksien riskiä⁵. Uniapneasta kärsivälle tästä voi muodostua todellinen noidankehä.

Kivut
Krooniset kivut voivat saada aikaan sen, että ihminen nukkuu huonosti. Asia voi olla myös päinvastoin. Vastikään ilmestyneessä tutkimuksessa havaittiin, että henkilöillä, jotka eivät koe itseään pirteiksi herättyään, on kolme kertaa suurempi riski kokea kroonisia kipuja⁶.

Riskit, jotka koskevat myös sivullisia

Liikenneonnettomuudet
Tutkimukset ovat osoittaneet, että uniapneasta kärsivällä on seitsemän kertaa suurempi riski joutua liikenneonnettomuuksiin⁷. Unenpuute saa aikaan, että uniapneasta kärsivä voi olla ratin takana yhtä vaarallinen kuin alkoholin vaikutuksen alaisena ajava⁸. Paljon tien päällä liikkuvilla, kuten esim. ammattiautoilijoilla, riski on suurempi. Riskit liikenteessä eivät sitä paitsi merkitse vaaraa vain sille, joka nukahtaa rattiin, vaan myös sivullisille.

Työtapaturmat
Huonosti nukutusta yöstä seuraa usein, että ollaan päivisin väsyneitä. Joku voi jopa torkahtaa hetkeksi, mikä voi olla hyvin vaarallista varsinkin aloilla, kuten esim. prosessiteollisuudessa tai valvonta- tai hoitoalalla jne., joilla keskittymiskyvyn herpaantuminen voi johtaa onnettomuuteen. Sama pätee myös kaikkiin kuljetusalalla toimiviin.

 

1. Worsnop et al. Am J Respir Crit Care Med. 1998, 2. Logan et al. J Hypertension. 2001, 3. Basetti et al. Sleep. 1999, 4. www.healthysleep.com,  5. Dagens Medicin - 20030407 -Psychosomatic Medicine, 6. Dagens Medicin 20060210 Resultat presenterade på ACR, nov 2005, 7. Haraldsson et al. ORL J Otorhinolaryngol Relat Spec 1990, 8. George. Am J Respir Crit Care Med 1996.